Theseus-verkkokirjaston kautta voi lukea Turun AMK:ssa valmistuneita opinnäytetöitä sähköisessä muodossa. Theseus sisältää myös muissa ammattikorkeakouluissa valmistuneita opinnäytetöitä.

Opinnäytetöitä voi selata esimerkiksi ammattikorkeakouluittain ja ammattikorkeakoulun sisällä koulutusohjelmittain. Koulutusohjelmittain opinnäytetöitä listautuu näytölle vain viisi uusinta, katso vaikkapa tietojenkäsittelyn koulutusohjelman uusimmat opinnäytetyöt.
 
Kaikki koulutusohjelman sähköisesti luettavissa olevat opinnäytetyöt saat suoraan Theseus-verkkokirjastossa käyttämällä selaustoimintoa, joka on sivun vasemmalla puolella. Voit valita selauksen nimekkeen, julkaisuajan tai uusimpien mukaan:

 
Theseus-verkkokirjaston lisäksi elektronisessa muodossa olevia opinnäytetöitä löytyy Turun ammattikorkeakoulun Nelli-portaalista: klikkaa  Nelli-portaalin etusivulla kohtaa e-Opinnäytetyöt, niin saat listauksen opinnäytetyötietokannoista. Aura-kokoelmatietokannasta saat listauksen kaikista Turun AMK:ssa valmistuneista opinnäytetöistä, mukaan lukien ne, jotka eivät ole luettavissa sähköisessä muodossa.

ebraryyn on koottu useita mielenkiintoisia aihepaketteja erilaisista ajankohtaisista ja yleisesti tärkeistä asioista. Tällä hetkellä aihepaketteja on lasten ja nuorten Internet-kiusaamisesta, H1N1-influenssasta sekä luonnonkatastrofeista ja äärimmäisistä sääolosuhteista.

ebraryn rintasyöpään liittyvä aihepaketti on erityisen ajankohtainen, sillä varmasti useat lukijamme ovat huomanneet mediassa erilaisia pinkkejä tempauksia ja katukuvassa vaaleanpunaisia nauhoja. Vaaleanpunaisuus liittyy lokakuussa vietettävään rintasyövän vastaiseen teemakuukauteen. Suomessa rintasyöpätietoutta jaetaan mm. Syöpäsäätiön järjestämällä Roosa nauha -kampanjalla.

Lisää aihepaketteja on luvassa, joten kannattaa pitää silmällä ebraryn Open Access Collections-sivustoa, joka on vapaasti verkossa käytettävissä. ebrary rohkaisee jakamaan vapaasti käytettävissä olevaa materiaalia Open Access-kokoelmiensa kautta ja palvelua kehitetään edelleen.

ebraryn tärkeiden ja ajankohtaisten pakettien ohella kannattaa kuitenkin muistaa, että Nellin kautta on mahdollisuus käyttää paljon laajemmin ebraryn verkkokirjoja, joita on hankittu opiskelijoidemme ja henkilökunnan käyttöön.

Opinnäytetyöt ovat tapetilla. Turun AMK:n kirjasto on mukana yhtenä pilottikirjastona valtakunnallisessa hankkeessa, jossa on tarkoitus perustaa opinnäytetöiden kokoteksteille tietokanta. Samalla Turun AMK:n omassa projektissa suunnitellaan opinnäytetyöprosessin uudistuksia.

Ennen kuin Turun AMK:n opinnäytetyöt ovat verkossa, voit tutustua helposti muiden korkeakoulujen elektronisessa muodossa julkaistuihin opinnäytetöihin Nellin kautta. Turun AMK:n Nelliin on lisätty useita linkkejä eri korkeakoulujen opinnäytetyötietokantoihin, joten kaikkien korkeakoulujen sivuja ei tarvitse kahlata läpi. Lue tiedote kirjaston verkkosivuilta ja tutki mitä muut tutkivat.

Opinelli-projekti on nyt onnellisesti ohi, mutta työ jatkuu edelleen! Viime vuonna keskityimme tarjoamaan Nelli-koulutusta ja kuten informaatikko aikaisemmin kirjoitti, tavoitimmekin suuren joukon Turun ammattikorkeakoulun Nellistä ja e-aineistoista kiinnostuneita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä Nelli-tietoiskujen että muiden tilaisuuksien merkeissä. Toivon mukaan sana Nelli on nyt kaikille tuttu! Jos ei ole, niin käy vierailemassa http://www.nelliportaali.fi/.

Koko kevään 2008 - tammikuusta toukokuuhun - kirjasto tarjoaa tietoiskuja elektronista aineistoista, joiden tarjottimena Nelli toimii. Nyt on hyvä mahdollisuus saada lisätehoja omaan tiedonhankintaan ja osallistuminenkin on helppoa - kolmen vartin tietoiskuja järjestetään eri toimipisteissä ja ennakkoilmoittautumistakaan ei tarvita. Tarkat tiedot ajankohdista ja esiteltävistä aineistoista löytyvät kirjaston www-sivujen e-aineistojen koulutuskalenterista.

Viime vuoden projektissa järjestettyjen Nelli-avajaisten, lukuisien Nelli-tietoiskujen ja muun Nelli-markkinoinnin lisäksi iso asia oli omaNELLI-palvelun käyttöönotto ja vieläpä e-aineistojen etäkäytön yhdistäminen samaan kokonaisuuteen. Uudeksi vuodeksi 2008 onkin taas uudet haasteet, mm. ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeen opinnäytetyökirjaston perustaminen opinnäytetöiden kokotekstien verkkojulkaisemista varten. Turun AMK:n kirjasto on hankkeessa yhtenä pilottikirjastona.

Projektisuunnittelijaa on pitänyt kiireistäkin kiireisempänä viime viikkoina järjestetyt koulutukset, viimeisimmät Opinelli-projektin pitämät Nelli-tietoiskut ja projektin loppuraportin laadinta, josta projekti kertonee tarkemmin lisää myöhemmin.  

13.11. järjestettiin Nelli-toimiston toimesta Nelli-wikin koulutus- ja suunnittelupäivä, johon Opinelli-projektistakin osallistuttiin. Nelli-wikihän on lähinnä Nellin ylläpitäjille tarkoitettu wiki, jossa asiantuntijat voivat jakaa omaa tietämystään muille. Koulutuspäivän tarkoituksena oli saada oppia Confluence-wiki-ohjelmiston käyttöön, vaikuttaa Nelli-wikin sisältöihin ja testata sisältöjen tuottamista. Wikit ovat tapetilla tällä hetkellä vähän joka puolella, ja Kansalliskirjaston Nelli-wikissä wikin hyödyt tulevat esiin erityisen mainiosti. Nelli-ylläpidon taitajia ja tietäjiä on ympäri Suomen kirjastojen, ja wikin avulla meidän kaikkien on mahdollisuus saada osamme tästä tietämyksestä helposti. Vaatiihan se toki, että asiantuntijat jaksavat panostaa myös tiedon jakamiseen, mutta onneksi se taitaa olla kirjastomaailmassa jo tuttu juttu.

Wikeistä ja muista Web 2.0 -palveluista puhui myös Åbo Akademin informaatiolaitoksen tutkija Kim Holmberg CIP WorkLab 2006-2007 -hankkeen 9.11. järjestämässä Web 2.0 kirjastomaailmassa -työpajassa, missä esiteltiin Web 2.0 -käsitettä ja käytiin läpi Web 2.0 -termin alle kytkeytyviä uusia verkkopalveluita.  Päivän aikana suunniteltiin myös uusia kirjasto 2.0 -palveluita olemassa olevien kirjastojen verkkosivuille ja luotiin mm. omat avattaret Second Lifeen. Kiinnostavinta oli kuulla Holmbergin käytännön kokemuksista Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitoksen pitämistä kursseista Second Lifessa. Asiasta on kirjoitettu keväällä myös Meddelanden från Abo Akademi -lehdessä. Katso Kim Holbergin esitys ja valmistaudu viettämään tunti jos toinenkin koneen ääressä esiteltyjä palveluita testaten. 

Koulutukset ovat herättäneet ristiriitaisia ajatuksia: kirjaston verkkopalveluihin olisi tämänpäivän menetelmillä mahdollista tuottaa kasapäin kaikkea kivaa ja hyödyllistä asiakkaiden iloksi, mutta ovatko uudet www-sovellukset ja palvelut NIIN hyödyllisiä, että meidän kannattaa käyttää aikaa palveluiden rakentamiseen ja ennenkaikkea ylläpitoon? Pitääkö meilläkin olla wiki?  Pitääkö meidänkin kirjaston olla Facebookissa? Entä Second Lifessa? Ovatko meidän asiakkaamme oikeasti kiinnostuneitä näistä palveluista? Entä kirjastohenkilökunta, voisiko wiki toimia jonkinnäköisenä kirjaston sisäisenä "intrana" ja hiljaisen tiedon jakelupaikkana? Mikä on uusien palveluiden elinkaari - muistammeko vielä viiden vuoden kuluttua, mikä on Second Life?

Näiden ajatuksen keskellä projektisuunnittelija osallistui myös ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeen opinnäytetyökirjasto-osuuden pilotointikirjastojen aloituskokoukseen. Hankkeen tarkoituksenahan on, että jatkossa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt talletettaisiin kokoteksteinä opinnäytetyökirjastoon vapaasti kaikkien luettaviksi. Hankkeessa perustetaan myös verkkolehti. Lisätietoja hankkeesta löytyy hankkeen omasta wikistä, jossa aloitellaan juuri keskustelua siitä, mitä kenttiä haluamme opinnäytetöiden tallennuslomakkeeseen.   

Kiinnostavia Open Access -kuulumisia:

Keväällä 2007 alkaneessa ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeessa toteutetaan kaksi osakokonaisuutta: opinnäytekirjasto ja verkkolehti.

Hankkeen ensimmäisessä tiedotteessa kerrotaan, että opinnäytekirjaston tavoitteena on lähes kolmenkymmenen ammattikorkeakoulun opinnäytteiden saavutettavuuden, tallennuksen sekä pitkäaikaissäilytyksen ratkaiseminen hyödyntäen avoimeen lähdekoodiin perustuvia palveluja. Opiskelijoiden tuottamien opinnäytteiden tavoitettavuus ja pitkäaikaissäilytys vaatii resursseja. Hankkeen tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa opinnäytteet voidaan säilyttää ja tallettaa sähköisessä muodossa. Opinnäytekirjasto tulee olemaan niin laaja, että se tarvitsee riittävän palvelinkapasiteetin sekä tallennusalustan, jonka hallinnointi on sujuvaa. Osa ammattikorkeakouluista on jo toteuttanut opinnäytekirjastonsa Open Access -periaatteella. Hankkeen tavoitteena on saada kaikki ammattikorkeakoulut mukaan toimintaan.

Verkkolehden ensisijainen tehtävä on ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan ja kehittämishankkeiden esitteleminen työelämälle. Julkaisemisen keskeisiä muotoja tulevat olemaan hankekuvaukset ja opinnäytteisiin liittyvät artikkelit.

Open Access -hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sen ohjausryhmässä ovat mukana Arene ja  AMKIT-konsortio. Myös OPM on edustettuna. Hankkeen toimisto sijaitsee Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa. FT Juhana Lahti toimii verkkojulkaisuhankkeen koordinaattorina ja FM Anna-Kaisa Sjölund opinnäytekirjaston suunnittelijana.

Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry järjesti Turussa avoimen seminaarin kaikille digitaalisesta julkaisemisesta kiinnostuneille. Yhdistyksen kevätseminaarin kiinnostava ja ajankohtainen aihe oli kerännyt paikalle kirjastoväkeä ja tutkijoita.

Tilaisuudessa esiintyi Turid Hedlund  Svenska Handelshögskolanista. Hän esitteli tieteellisen julkaisemisen nykyisyyttä ja tulevaisuuden haasteita, painopisteenään erityisesti pohjoismainen Open Access.  Esitys pohjautui Open Acces in the Nordic Countries - a State of the Art -raporttiin. Turid Hedlundin kiinnostavassa selvityksessä pohdittiin mm. kannattaako julkaista kansallisilla kielillä sekä tekijänoikeusproblematiikkaa Open Accessin yhteydessä. Tieteenala vaikuttaa hänen mukaansa paljon kansallisilla kielillä julkaisuun - esimerkiksi humanististen tieteiden kannalta julkaisukieli on merkittävä seikka. Arviointijärjestelmät saattavat suosia englanniksi julkaisevia ja lisäksi englanniksi julkaistuilla artikkeleilla tai teoksilla on laajempi, kansainvälinen lukijakunta. Tekijänoikeuskysymykset ovat Open Accessin kannalta erittäin merkittävä tekijä, samoin lisenssisopimuksilla on merkitystä.

Ilkka Mäkinen  Tampereen yliopistosta esitteli "kirjan menestystarinaa". Hänen otsikkonaan oli Kirja objektina ja subjektina: informaatiohistoriallinen ja -futurologinen näkökulma kirjan evoluutioon. Hän pohti otsikkonsa eri käsitteitä ja avasi kirjan historian kautta tulevaisuuden näkymiä. Mikael Agricolan juhlavuonna on hyödyllistä pohtia myös aikoja ennen kirjapainotaitoa sekä niitä seikkoja, jotka muistuttavat toisiaan käsikirjoittamisen ja digitaalisen julkaisemisen ajoissa. Ilkka Mäkinen toi esiin kiinnostavia yhteneväisyyksiä esimerkiksi käsikirjoitusten ja digitaalisten julkaisujen muuttuvuudessa ja "päällekirjoittamisessa". Painettu kirja säilyy samana, mutta esimerkiksi keskiaikaisiin käsikirjoituksiin ja verkkokirjoittamiseen voi tehdä lisäyksiä ja muutoksia. Painettua kirjaa luetaan niin kauan, kunnes tilalle tulee käyttäjän kannalta ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto. Kaunokirjallisuutta luetaan edelleen enemmän painettuna, mutta esimerkiksi tietosanakirjoja elektronisesti. Mutta painettu kirja tullee säilymään joka tapauksessa - ellei muuten, niin nostalgian vuoksi. Tätä voisi verrata esimerkiksi valokuvan ja digitaalisen kuvan suhteeseen; edellämainitussa on jo nostalgia-arvoa.

Vuoden 2006 tekijänoikeuslain uudistus ja sen vaikutukset kirjastoihin puhuttivat varsinaissuomalaisia kirjastolaisia 12.4. mielenkiintoisessa Tekijänoikeus ja lisensioidut verkkoaineistot kirjastoissa -koulutuspäivässä Turussa.

Koulutuksen järjestivät ICT-kirjasto-tietopalvelu alueellisena tietokeskuksena (ICT-tietokeskus) -projekti ja CIP WorkLab 2006-2007 -hanke. Paikalla oli noin sata kirjastoammattilaista ja alan opiskelijaa.

Heikki Poroila Vantaan kaupunginkirjastosta esitteli tekijänoikeuslain perusteita, jonka jälkeen keskityttiin kirjastoja koskeviin kohtiin. Kirjastoista oli etukäteen lähetetty osittain aika visaisiakin kysymyksiä, ja lisää pohdittavaa tuli päivän aikana. Tekijänoikeusasioiden perusteiden tuntemus on kirjastoalalla ammatillinen välttämättömyys, sillä työn ytimessä on asiakaspalvelu ja tiedon välittäminen.

Ammattikorkeakoulukirjastojen kannalta esille tulleita kysymyksiä oli mm. voiko opinnäytetöitä kopioida? Tai mitä kirjaston henkilökunnan tulisi tietää aineiston kopioimisesta opetuskäyttöön? Heikki Poroila vastasi, että tämäntyyppisten kysymysten yhteydessä pitää aina miettiä kuka kopioi ja mitä varten. Yksityinen henkilö voi kopioida omaan käyttöönsä aineistoa, mutta kirjasto ei voi tätä tehdä asiakkaan puolesta. Tulevaisuudessa kirjastopalveluita täytyy määrittää uudella tavalla myös ammattikorkeakoulukirjastoissa.

Tulevaisuuden haasteita onkin kysymys siitä, mistä kirjastopalvelut tulevat koostumaan? Miten aineistojen välittäminen tulevaisuudessa tulee tapahtumaan? Elektronisen aineiston välittäminen tulee olemaan eräs tehtävistä, mutta myös tietolähteiden arviointi ja niistä tiedottaminen on keskeisessä roolissa. Ammattikorkeakoulukirjastoilla ei lain mukaan ole oikeutta välittää digitoimaansa aineistoa. Tämä asettanee reunaehtoja, mutta mahdollisuuksia ja uudenlaisia haasteita on näköpiirissä.

FinELibin Leena Salminen esitteli kirjastojen hankkimien elektronisten aineistojen lisenssisopimuksia ja mitä niiden rajoissa voi tehdä. Sopimusehtoja ja aineistojen käyttöehtoja määrittää lisenssipolitiikka, joita vielä tarkentavat FinELibin omat lisäperiaatteet. Nelli-portaalia ylläpidetään paikallisesti; näin tehdään Turun ammattikorkeakoulun kirjastossakin. Aineistojen  käyttöoikeudet määrittelevät sen, mitä kirjastossa voidaan tehdä ja miten asiakkaat voivat aineistoja käyttää. FinELib-aineistoja voi käyttää opiskelu-, opetus- ja tutkimustarkoituksiin.

Silvi Metsar Tallinnan yliopiston Akateemisesta kirjastosta esitteli Viron tilannetta tekijänoikeuksien ja kirjastojen suhteen. Kysymykset ovat hyvin pitkälle samoja, kuin mitä suomalaisissakin kirjastoissa pohditaan.

Jyrki Ilva raportoi uusimmassa Verkkarissa 2/2007 Helsingin yliopiston opinnäytteitä ja sarjajulkaisuja julkaisevan E-thesis-palvelun käyttöliittymän uudistumisesta: opinnäytteet on tallennettu Doria-järjestelmään, joka perustuu avoimen lähdekoodin DSpace-ohjelmistoon.

Kansalliskirjaston ylläpitämän Doria-järjestelmän tavoitteena on se, että DSpace-palveluun saataisiin alkuvuoden 2007 aikana mukaan Helsingin yliopiston lisäksi myös muiden korkeakoulujen aineistoja. Periaatteena on se, että Kansalliskirjasto tarjoaa kirjastoille valmiin DSpace-alustan, jossa palvelimen, levytilan ja julkaisuarkistosovelluksen tekninen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Jokainen kirjasto voi silti toimia omassa ympäristössään, määritellä itselleen oman graafisen ilmeen sekä huolehtia itse julkaisujensa tallentamisesta ja kuvailusta.

Helsingin yliopisto on julkaissut opinnäytetöitä ja väitöskirjoja elektronisessa muodossa jo vuodesta 1999 lähtien. E-thesis-palvelu on lisännyt HY:n näkyvyyttä ja viime vuonna latausten määrä ylitti miljoonan rajan. Mielenkiintoinen tieto on myös, että 95 % kävijöistä on HY:n paikallisverkon ulkopuolelta.

Julkaisujen tekijänoikeuteen ja julkaisemiseen liittyvät lomakkeet ja ohjeet ovat kaikkien nähtävillä HY:n sivuilla, esimerkkeinä kohta Sähköinen gradu, josta löytyvät gradulomake ja julkaisusopimus.
Lisää aiheesta aiemmissa Verkkareissa: 07b/06, 05/06, 04/06.

Projektisuunnittelija ja informaatikko osallistuivat tammikuussa pidettyyn Julkaisuarkistot-workshopiin Helsingissä. Sen järjestivät FinnOA:n julkaisutyöryhmä ja OA-JES-hanke. Tapahtumassa oli noin 100 osallistujaa. Workshop oli tarkoitettu yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkkojulkaisemispalveluja toteuttaville. Avointen verkkojulkaisujen kehittäminen siis kiinnostaa ja on ajankohtaista!

Koulutuksesta on vierähtänyt jo viikkoja: Nellin avajaisten ja Opinelli-projektin käytännön järjestelyjen kanssa työskennellessä on mennyt aikaa. Olemme sulatelleet ja pohtineet päivien annin lisäksi samalla myös muuten Open Access -asioita, sillä ne ovat Opinelli-projektissa yhtenä kehittämiskohteena. Olemme keskustelleet mm. siitä, että yliopistot ja tutkimuslaitokset näyttävät olevan jo pitkällä kehitystyössään. Toisaalta myös tarpeet ovat erilaisia kuin ammattikorkeakouluissa. Joillain ammattikorkeakouluilla on jo olemassa opinnäytetöiden kokotekstitietokantoja, ja opetusministeriö onkin myöntänyt Seinäjoen ammattikorkeakoululle määrärahan OA-hankkeeseen, joten kehitystyö on käynnissä myös ammattikorkeakouluissa.

Julkaisuarkistoasia elää voimakkaasti tällä hetkellä ja arkistojen määrä kasvaa jatkuvasti. Oli kiinnostavaa kuulla, mitkä tahot eri korkeakouluissa ajavat asiaa eteenpäin - kirjastot, atk-osasto, vaiko muut toimijat vai kaikki yhdessä. Nähtäväksi jää, perustetaanko tulevaisuudessa edelleen organisaatiokohtaisia arkistoja vai päädytäänkö yhteiseen järjestelmään? Entä miten aineistot saadaan Nellin kautta käyttöön? Onkohan tulevaisuuden haasteena - ei niinkään tekniset kysymykset - vaan se, miten avoin julkaiseminen saadaan arkipäiväksi ja julkaisuarkistoihin sisältöjä? Opinelli-projekti seuraa siis mielenkiinnolla sekä valtakunnallisen OA-hankkeen että Kansalliskirjaston DSpace-hankkeen etenemistä (ks. Tietolinja 2/06).