Korkeakoulujen auditointineuvosto (KKA) hoitaa korkeakoulujen ulkoista arviointia. Arviointitehtävää on toteutettu vuodesta 2005 alkaen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmän auditointeina, mikä tarkoittaa sitä, että KKA:n auditointiryhmät vierailevat sovittuna ajankohtana korkeakouluissa ja yrittävät vierailunsa aikana selvittää, toimiiko laadunvarmistus siten kuin opetusministeriö on ohjeistanut.

Auditointiryhmä, jonka puheenjohtajana on Hämeen AMK:n rehtori Veijo Hintsanen, vieraili Turun ammattikorkeakoulussa lokakuun lopussa, viime viikon loppupuolella. Vierailu koettiin ammattikorkeakoulussa hyödylliseksi (http://www.turkuamk.fi/public/default.aspx?contentid=143299&nodeid=7563)

Kirjastot ovat yleensä pärjänneet laadunvarmistuksen auditoinnissa hyvin. Kirjastoilla on vuosien perinteet säännöllisistä kirjastopalvelujen laadun arviointimenetelmistä ja niiden kehittämisestä: hyvänä esimerkkinä on kirjastojen valtakunnallinen asiakastyytyväisyyskysely, jonka kautta saamme tietoa siitä, mitä palveluita asiakkaamme pitävät tärkeinä ja miten palvelujen tarjoamisessa on onnistuttu.

Laadunvarmistuksen kannalta asiakaspalautteen kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan osana laadunvarmistusjärjestelmää palaute analysoidaan ja sen tuloksia käytetään palvelun kehittämisessä ja kehittämistoimenpiteiden tuloksia taas seurataan.

Liittyykö tämä mitenkään Nelliin? Toki, sillä Nelli-portaalia kehitetään myös pitkälti asiakaspalautteen perusteella. Asiakaspalautetta kerätään suoraan, sähköisesti sekä asiakaskyselyillä. Kaikki palautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saadut vastaukset ja palautteet luetaan tarkkaan kirjastossa ja niitä käsitellään yhteisesti. Kyselyn perusteella saadaan selville, mitä Nelli-portaalissa on kehitettävää ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Ensi keväänä on taas tulossa asiakastyytyväisyyskysely: siihen vastaamalla kaikki Nellin ja kirjaston käyttäjät voivat saada äänensä kuuluviin!

Helsinkiin kokoontui alkuviikosta lähes viisisataa kirjastoalan ammattilaista 31 eri maasta neljättä kertaa järjestettyyn IGeLU-konferenssiin. IGeLU on kansainvälinen organisaatio kirjastoille - ja muillekin organisaatioille - jotka käyttävät Ex Libris Groupin ohjelmistoja. Turun AMK:n kirjastossa Ex Libriksen tuotteista ovat käytössä Aura-kokoelmatietokannan taustalla pyörivä Voyager sekä Nelli-portaalin ohjelmat MetaLib ja SFX.

Muutosten tuomat haasteet kirjastoissa 

Tapahtuman pääteemana oli jatkuvan muutoksen tuomat haasteet kirjastoissa. Teknologia kehittyy yhä kiihtyvää vauhtia ja samalla kirjastojen resursseja vähennetään, mutta ennen kaikkea asiakkaiden odotukset kirjastojen palveluista muuttuvat. Asiakkaat ovat tottuneet web 2.0 -maailmaan, sen tarjoamaan yhteisöllisyyteen sekä siihen, että palvelut toimivat ympäri vuorokauden. Päivien teema ei sinänsä ole uusi tai yllättävä, kirjastoalan tapahtumissa on jo pitkään puhuttu alan muutoksesta. Eräs päivien puhujista totesikin, että ainoa pysyvä asia viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut Miten kirjastot selviävät muutoksesta -aiheiset esitykset.

Miksi kirjastoissa ei sitten tunnuta edistyvän asiassa, ihmetteli konferenssin avauspuheen esittäjä, Leiden yliopiston kirjaston johtaja Kurt de Belder. Hänen mielestään emme ole vielä todenteolla aloittaneet keskustelua informaatioalan tulevaisuudesta ja sen vaikutuksesta kirjastojen palveluihin ja toimintaympäristöön. Tätä pitäisi pohtia niin kirjastoväen keskuudessa kuin myös omissa organisaatioissamme, kuten korkeakoulujen johdon ja henkilökunnan kanssa. Miten kirjastot olisivat luontevasti osa virtuaalisia oppimisympäristöjä ja parhaiten tukisivat opetusta ja tutkimusta?

Uuden teknologian hyödyntäminen on kirjastoille yksi keino pysyä tulevaisuudessakin mukana informaatioalalla. Ere Maijala Suomen Kansalliskirjastosta totesi kuitenkin, että tekniikka ja uudet sovellukset ovat turhia, jos emme tiedä, mihin tai miksi käyttää niitä. Hän kannusti kirjastoja rohkeasti kokeilemaan uutta mahdollisista virheratkaisuista huolimatta. Kirjastojen olisi myös opittava hyväksymään jatkuva epävarmuus, sillä järjestelmät, joita kirjastoissa nyt suunnitellaan ja otetaan käyttöön, saattavat olla vanhentuneita jo huomenna.

Uuden sukupolven kirjastojärjestelmä

Konferenssissa oli mukana myös Ex Libriksen edustajia ja he esittelivät suunnitteilla olevaa "uuden sukupolven" kirjastojärjestelmää (Unified Resource Management). Järjestelmää kehittämässä ja testaamassa on myös kolme yliopistokirjastoa, kaksi Yhdysvalloista ja yksi Belgiasta. Näissä kirjastoissa on todettu, että kehittämistyössä mukanaolo on antanut heille mahdollisuuden todella pohtia palvelujaan ja työnkulkujaan: mitä kirjastoissa oikein tehdään, miksi näin tehdään, voiko sen tehdä jotenkin toisin tai voiko sen peräti jättää kokonaan tekemättä. Tässä pohdittavaa myös muille kirjastoille!     

Tervetuloa uudet opiskelijat ja kaikki muutkin aloittamaan uutta lukuvuotta ja hyödyntämään Turun AMK:n kirjaston palveluja!

Tänä syksynä Ota selvää! -kampanjamme tutustuttaa opiskelijat ja opettajat tiedonhallinnan taitoihin. Taito hankkia, hallita ja tuottaa tietoa on olennainen osa ammatillista osaamista. Tiedonhallinnan taidot ovat paitsi oppimisen ja kehittymisen perusedellytys, myös edellytys työelämässä menestymiselle. 

Keinoja opiskelijoiden tiedonhankintataitojen edistämiseksi on koottu listaksi opettajia varten. Turun AMK:n kirjaston tarjoamasta tiedonhankinnan opetuksesta löytyy tietoa kirjaston verkkosivuilta.

Pidä silmällä Herbert-nimistä kampanjan tunnushahmoa, joka näkyy toimipisteissämme ja kirjastoissamme monin tavoin: ota selvää!

Lisätietoja antavat informaatikko Leena Järveläinen ja informaatikot kirjastoyksiköissä.

Tietoa kampanjasta myös eAineistot oppimisen resurssi -blogissa.

Kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyyn oli mahdollista vastata maalis- ja huhtikuun aikana. Yli 800 Turun ammattikorkeakoulun kirjaston asiakasta vastasikin kyselyyn. Tänä vuonna kysely järjestettiin yhdessä paitsi ammattikorkeakoulukirjastojen myös yliopisto- ja erikoiskirjastojen sekä yleisten kirjastojen kanssa. 

Vastaajia oli Turussa kolmanneksi eniten koko Suomen ammattikorkeakoulukirjastoista. Myös vuoden 2004 ja 2006 kyselyissä Turun ammattikorkeakoulun kirjaston vastaajamäärä oli korkea.

Tarkempia tietoja asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista ja niiden vaikutuksista toimintaamme kerromme syksyllä. Vastaustuloksista tiedotetaan kirjaston sivuilla, josta löytyvät myös aiempien asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Kerro, mikä Turun AMK:n kirjastossa toimii hyvin ja missä on parantamisen varaa, niin autat kehittämään kirjaston palveluja. Kyselyssä voit antaa palautetta mm. Nelli-portaalista  ja kirjaston tarjoamista elektronisista aineistoista. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 10-15 minuuttia.

Vastaa kyselyyn 17.3.-30.4. välisenä aikana.

Turun ammattikorkeakoulun kysely on osa valtakunnallista asiakastyytyväisyyskyselyä, joka järjestetään yhdessä muiden ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja erikoiskirjastojen sekä yleisten kirjastojen kanssa.

Vastaustuloksista tiedotetaan kirjaston sivuilla. Tämänvuotinen kysely on kolmas lajissaan, aiempien asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset on myös julkaistu.

Kiitos vastauksesta!

Lisätietoja antaa tarvittaessa informaatikko Minna Toikka.