Helsinkiin kokoontui alkuviikosta lähes viisisataa kirjastoalan ammattilaista 31 eri maasta neljättä kertaa järjestettyyn IGeLU-konferenssiin. IGeLU on kansainvälinen organisaatio kirjastoille - ja muillekin organisaatioille - jotka käyttävät Ex Libris Groupin ohjelmistoja. Turun AMK:n kirjastossa Ex Libriksen tuotteista ovat käytössä Aura-kokoelmatietokannan taustalla pyörivä Voyager sekä Nelli-portaalin ohjelmat MetaLib ja SFX.

Muutosten tuomat haasteet kirjastoissa 

Tapahtuman pääteemana oli jatkuvan muutoksen tuomat haasteet kirjastoissa. Teknologia kehittyy yhä kiihtyvää vauhtia ja samalla kirjastojen resursseja vähennetään, mutta ennen kaikkea asiakkaiden odotukset kirjastojen palveluista muuttuvat. Asiakkaat ovat tottuneet web 2.0 -maailmaan, sen tarjoamaan yhteisöllisyyteen sekä siihen, että palvelut toimivat ympäri vuorokauden. Päivien teema ei sinänsä ole uusi tai yllättävä, kirjastoalan tapahtumissa on jo pitkään puhuttu alan muutoksesta. Eräs päivien puhujista totesikin, että ainoa pysyvä asia viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut Miten kirjastot selviävät muutoksesta -aiheiset esitykset.

Miksi kirjastoissa ei sitten tunnuta edistyvän asiassa, ihmetteli konferenssin avauspuheen esittäjä, Leiden yliopiston kirjaston johtaja Kurt de Belder. Hänen mielestään emme ole vielä todenteolla aloittaneet keskustelua informaatioalan tulevaisuudesta ja sen vaikutuksesta kirjastojen palveluihin ja toimintaympäristöön. Tätä pitäisi pohtia niin kirjastoväen keskuudessa kuin myös omissa organisaatioissamme, kuten korkeakoulujen johdon ja henkilökunnan kanssa. Miten kirjastot olisivat luontevasti osa virtuaalisia oppimisympäristöjä ja parhaiten tukisivat opetusta ja tutkimusta?

Uuden teknologian hyödyntäminen on kirjastoille yksi keino pysyä tulevaisuudessakin mukana informaatioalalla. Ere Maijala Suomen Kansalliskirjastosta totesi kuitenkin, että tekniikka ja uudet sovellukset ovat turhia, jos emme tiedä, mihin tai miksi käyttää niitä. Hän kannusti kirjastoja rohkeasti kokeilemaan uutta mahdollisista virheratkaisuista huolimatta. Kirjastojen olisi myös opittava hyväksymään jatkuva epävarmuus, sillä järjestelmät, joita kirjastoissa nyt suunnitellaan ja otetaan käyttöön, saattavat olla vanhentuneita jo huomenna.

Uuden sukupolven kirjastojärjestelmä

Konferenssissa oli mukana myös Ex Libriksen edustajia ja he esittelivät suunnitteilla olevaa "uuden sukupolven" kirjastojärjestelmää (Unified Resource Management). Järjestelmää kehittämässä ja testaamassa on myös kolme yliopistokirjastoa, kaksi Yhdysvalloista ja yksi Belgiasta. Näissä kirjastoissa on todettu, että kehittämistyössä mukanaolo on antanut heille mahdollisuuden todella pohtia palvelujaan ja työnkulkujaan: mitä kirjastoissa oikein tehdään, miksi näin tehdään, voiko sen tehdä jotenkin toisin tai voiko sen peräti jättää kokonaan tekemättä. Tässä pohdittavaa myös muille kirjastoille!     

Nelli-portaalissa on päivityksestä johtuva käyttökatko perjantaina 17.4. klo 14 alkaen. Katkon arvioitu kesto on noin neljä tuntia. Pahoittelemme katkosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa!

Turun AMK:n ebrary-palvelussa olevat pysyväisnimekkeet ovat nyt haettavissa Aura-kokoelmatietokannasta omana kokonaisuutenaan. Käy tutustumassa tarkempaan ohjeeseen Elektroniset ebrary-kirjat kohdasta Pysyväisnimekkeet ebrary-palvelussa.

Pysyväisnimekkeet ovat ebrary-palveluun pysyvään käyttöön hankittuja verkkokirjanimekkeitä, kyseiset nimekkeet eivät siis tule poistumaan ebrary-palvelusta.

Kirjastoalan ammattilaiset kokoontuivat taas vuotuisille Triangelipäiville, jotka tällä kertaa järjestettiin täällä Turussa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, tuttavallisemmin rake, mainittiin useissa esityksissä. Raken seurauksena korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja organisaatioiden yhdistymisten kautta. Korkeakoulukirjastoihin tämä käytännössä vaikuttaa siten, että yhteistyötä tiivistetään vielä entistä enemmän ja kirjastoja, kokoelmatietokantoja ja Nelli-portaaleja yhdistetään. 

Nellin nykyisyys ja tulevaisuus puhututti. Nellistä voidaan nyt muutaman vuoden käyttökokemuksen jälkeen todeta, että se on aika monimutkainen ja hankalasti opittavissa/opetettavissa. Tähän saatiin varmistusta loppukäyttäjän näkökulmasta. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen lehtori Timo Leino arvioi Nellin käytettävyyttä. Hän käytti arvioinnin pohjana kahta tietojärjestelmätieteessä käytettävää mallia: UIS-malli (User Information Satisfaction) ja TAM-malli (Technology Acceptance Model). Kritiikkiä saivat Nellin sekava käyttöliittymä ja se, että Nellin käyttäminen vaatii liian paljon koulutusta. Nelli on ehkä turhan laaja ja monipuolinen, sillä käyttäjien tarpeet ovat suppeammat: ns. Pikku-Nelli voisi riittää useimmille. Leino kritisoi myös Nellin ohjeita, joissa on käytetty liikaa kirjastoammattilaisten kieltä. Tavalliset käyttäjät eivät ymmärrä Nellin ohjeita. Sai Nelli sentään myös positiivista palautetta: se on välttämätön työkalu jokaiselle tutkijalle ja opettajalle. Kunhan Nellin peruskäytön oppii, sen kautta saa luettavakseen kohtuullisen nopeasti hyödyllisiä artikkeleita pdf-muodossa.

Oma informaatikkomme Leena Järveläinen piti esityksen Nellistä osana Turun AMK:n tiedonhankinnan opetusta. Hän pohti sitä, miten syvällisesti Nelliä käytännössä pystyy opettamaan tiedonhankinnan opetukseen varatussa ajassa. Leena jätti esityksensä lopuksi kuuntelijoiden pohdittavaksi metaforisen kysymyksen: ”Nelli on auto, mutta mikä on matkan tarkoitus?”

Nellin monimutkaisen käyttöliittymän aiheuttamat ongelmat toivottavasti ratkeavat tulevaisuudessa. Kansalliskirjasto esitteli tänä vuonna käynnistynyttä hanketta Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK). Yhtenä hankkeen tavoitteena on luoda yksi yhteinen käyttöliittymä, jonka kautta asiakas voi hakea samaan aikaan muun muassa kirjastojen Nelli-portaaleista ja kokoelmatietokannoista. Yhteisen käyttöliittymän on myös tarkoitus yhdistää eri muistiorganisaatioiden sähköiset tietovarannot eli mukaan tulisivat kirjastojen lisäksi arkistot ja museot. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan uutta kansallista käyttöliittymää.