Kirjastoalan ammattilaiset kokoontuivat taas vuotuisille Triangelipäiville, jotka tällä kertaa järjestettiin täällä Turussa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, tuttavallisemmin rake, mainittiin useissa esityksissä. Raken seurauksena korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja organisaatioiden yhdistymisten kautta. Korkeakoulukirjastoihin tämä käytännössä vaikuttaa siten, että yhteistyötä tiivistetään vielä entistä enemmän ja kirjastoja, kokoelmatietokantoja ja Nelli-portaaleja yhdistetään. 

Nellin nykyisyys ja tulevaisuus puhututti. Nellistä voidaan nyt muutaman vuoden käyttökokemuksen jälkeen todeta, että se on aika monimutkainen ja hankalasti opittavissa/opetettavissa. Tähän saatiin varmistusta loppukäyttäjän näkökulmasta. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen lehtori Timo Leino arvioi Nellin käytettävyyttä. Hän käytti arvioinnin pohjana kahta tietojärjestelmätieteessä käytettävää mallia: UIS-malli (User Information Satisfaction) ja TAM-malli (Technology Acceptance Model). Kritiikkiä saivat Nellin sekava käyttöliittymä ja se, että Nellin käyttäminen vaatii liian paljon koulutusta. Nelli on ehkä turhan laaja ja monipuolinen, sillä käyttäjien tarpeet ovat suppeammat: ns. Pikku-Nelli voisi riittää useimmille. Leino kritisoi myös Nellin ohjeita, joissa on käytetty liikaa kirjastoammattilaisten kieltä. Tavalliset käyttäjät eivät ymmärrä Nellin ohjeita. Sai Nelli sentään myös positiivista palautetta: se on välttämätön työkalu jokaiselle tutkijalle ja opettajalle. Kunhan Nellin peruskäytön oppii, sen kautta saa luettavakseen kohtuullisen nopeasti hyödyllisiä artikkeleita pdf-muodossa.

Oma informaatikkomme Leena Järveläinen piti esityksen Nellistä osana Turun AMK:n tiedonhankinnan opetusta. Hän pohti sitä, miten syvällisesti Nelliä käytännössä pystyy opettamaan tiedonhankinnan opetukseen varatussa ajassa. Leena jätti esityksensä lopuksi kuuntelijoiden pohdittavaksi metaforisen kysymyksen: ”Nelli on auto, mutta mikä on matkan tarkoitus?”

Nellin monimutkaisen käyttöliittymän aiheuttamat ongelmat toivottavasti ratkeavat tulevaisuudessa. Kansalliskirjasto esitteli tänä vuonna käynnistynyttä hanketta Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK). Yhtenä hankkeen tavoitteena on luoda yksi yhteinen käyttöliittymä, jonka kautta asiakas voi hakea samaan aikaan muun muassa kirjastojen Nelli-portaaleista ja kokoelmatietokannoista. Yhteisen käyttöliittymän on myös tarkoitus yhdistää eri muistiorganisaatioiden sähköiset tietovarannot eli mukaan tulisivat kirjastojen lisäksi arkistot ja museot. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan uutta kansallista käyttöliittymää.