Minkälaista tietoa patenteista löytyy ja miksi kannattaa hyödyntää patentti-informaatiota? Ratkaisuja tarjosi PRH:n järjestämä marraskuinen koulutuspäivä, jonka aiheena olivat patentit tiedon lähteenä. Tänä syksynä olen tutustunut muutenkin tarkemmin patenttihakuihin, sillä osallistuin alkusyksystä myös 5 keskeistä patenttihakua -koulutukseen. Aiemmin olen tehnyt patenttihakuja ainoastaan satunnaisesti, mutta erittäin hyvänä johdatuksena vapaasti verkossa oleviin patenttitiedonlähteisiin toimi jo keksintöasiamies Tapio Järvensivun vuosi sitten pitämä patenttitiedonhakujen esittely Turussa Yrityksen verkkotietoiskuissa.

Esittelyssä ja koulutuksissa selvisi, että patenttien sisältämää informaatiota kannattaa käyttää mm. siksi, että suurta osaa tiedosta ei julkaista missään muualla - jopa 80-90 % on tarjolla ainoastaan tässä muodossa. Patentit ovat julkista tietoa ja kyseessä on laajin yhtenäinen tekniikan tietolähde. Patenttien luokitus on tarkkaa, noin 70 000 luokkaa auttavat patenttitiedonhaussa. Lisäksi patentit sisältävät reseptintarkkaa tietoa, jonka avulla kyseisen alan ammattilainen pystyy valmistamaan patentoidun tuotteen.

Joka vuosi ilmestyy jopa yli miljoona uutta patenttijulkaisua. Niitä julkaistaan ympäri maailmaa - yli sadassa maassa ja useilla eri kielillä. Patenttien sisältämä tieto on kuitenkin maailmanlaajuisesti standardimuodossa; tämä tehostaa patenttien sisältämän tiedon löytymistä. Sekä yritysten että alan koulutuksen kannattaakin muistaa ja pyrkiä hyödyntämään patenttien sisältämä informaatio.

Nyt kun olen jonkin verran päässyt tekemään patenttihakuja, niin olen samaa mieltä kuin kollega SAMK:n kirjastossa: Tähänkin tiedonhakuun liittyy sama fakta kuin mihin muuhun aineistoon hyvänsä: tietoa ei löydä, jos ei tee hakuja ja opi tekniikkaa.

Avuksi ja patenttitiedonhakujen avaimiksi vapaasti verkossa olevia ohjeita ja aineistoja:

Espacenet- tietokanta (patenttien haku, ohjeita ja lisätietoa)

Patenttiopas patentin hakijalle (pdf)

Teollisoikeudet yrityksen voimavarana (maksuton verkkokurssi, vaatii rekisteröitymisen)

Kirjastoalan ammattilaiset kokoontuivat taas vuotuisille Triangelipäiville, jotka tällä kertaa järjestettiin täällä Turussa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, tuttavallisemmin rake, mainittiin useissa esityksissä. Raken seurauksena korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja organisaatioiden yhdistymisten kautta. Korkeakoulukirjastoihin tämä käytännössä vaikuttaa siten, että yhteistyötä tiivistetään vielä entistä enemmän ja kirjastoja, kokoelmatietokantoja ja Nelli-portaaleja yhdistetään. 

Nellin nykyisyys ja tulevaisuus puhututti. Nellistä voidaan nyt muutaman vuoden käyttökokemuksen jälkeen todeta, että se on aika monimutkainen ja hankalasti opittavissa/opetettavissa. Tähän saatiin varmistusta loppukäyttäjän näkökulmasta. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen lehtori Timo Leino arvioi Nellin käytettävyyttä. Hän käytti arvioinnin pohjana kahta tietojärjestelmätieteessä käytettävää mallia: UIS-malli (User Information Satisfaction) ja TAM-malli (Technology Acceptance Model). Kritiikkiä saivat Nellin sekava käyttöliittymä ja se, että Nellin käyttäminen vaatii liian paljon koulutusta. Nelli on ehkä turhan laaja ja monipuolinen, sillä käyttäjien tarpeet ovat suppeammat: ns. Pikku-Nelli voisi riittää useimmille. Leino kritisoi myös Nellin ohjeita, joissa on käytetty liikaa kirjastoammattilaisten kieltä. Tavalliset käyttäjät eivät ymmärrä Nellin ohjeita. Sai Nelli sentään myös positiivista palautetta: se on välttämätön työkalu jokaiselle tutkijalle ja opettajalle. Kunhan Nellin peruskäytön oppii, sen kautta saa luettavakseen kohtuullisen nopeasti hyödyllisiä artikkeleita pdf-muodossa.

Oma informaatikkomme Leena Järveläinen piti esityksen Nellistä osana Turun AMK:n tiedonhankinnan opetusta. Hän pohti sitä, miten syvällisesti Nelliä käytännössä pystyy opettamaan tiedonhankinnan opetukseen varatussa ajassa. Leena jätti esityksensä lopuksi kuuntelijoiden pohdittavaksi metaforisen kysymyksen: ”Nelli on auto, mutta mikä on matkan tarkoitus?”

Nellin monimutkaisen käyttöliittymän aiheuttamat ongelmat toivottavasti ratkeavat tulevaisuudessa. Kansalliskirjasto esitteli tänä vuonna käynnistynyttä hanketta Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK). Yhtenä hankkeen tavoitteena on luoda yksi yhteinen käyttöliittymä, jonka kautta asiakas voi hakea samaan aikaan muun muassa kirjastojen Nelli-portaaleista ja kokoelmatietokannoista. Yhteisen käyttöliittymän on myös tarkoitus yhdistää eri muistiorganisaatioiden sähköiset tietovarannot eli mukaan tulisivat kirjastojen lisäksi arkistot ja museot. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan uutta kansallista käyttöliittymää.