Kiinnostavia Open Access -kuulumisia:

Keväällä 2007 alkaneessa ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeessa toteutetaan kaksi osakokonaisuutta: opinnäytekirjasto ja verkkolehti.

Hankkeen ensimmäisessä tiedotteessa kerrotaan, että opinnäytekirjaston tavoitteena on lähes kolmenkymmenen ammattikorkeakoulun opinnäytteiden saavutettavuuden, tallennuksen sekä pitkäaikaissäilytyksen ratkaiseminen hyödyntäen avoimeen lähdekoodiin perustuvia palveluja. Opiskelijoiden tuottamien opinnäytteiden tavoitettavuus ja pitkäaikaissäilytys vaatii resursseja. Hankkeen tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa opinnäytteet voidaan säilyttää ja tallettaa sähköisessä muodossa. Opinnäytekirjasto tulee olemaan niin laaja, että se tarvitsee riittävän palvelinkapasiteetin sekä tallennusalustan, jonka hallinnointi on sujuvaa. Osa ammattikorkeakouluista on jo toteuttanut opinnäytekirjastonsa Open Access -periaatteella. Hankkeen tavoitteena on saada kaikki ammattikorkeakoulut mukaan toimintaan.

Verkkolehden ensisijainen tehtävä on ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan ja kehittämishankkeiden esitteleminen työelämälle. Julkaisemisen keskeisiä muotoja tulevat olemaan hankekuvaukset ja opinnäytteisiin liittyvät artikkelit.

Open Access -hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sen ohjausryhmässä ovat mukana Arene ja  AMKIT-konsortio. Myös OPM on edustettuna. Hankkeen toimisto sijaitsee Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa. FT Juhana Lahti toimii verkkojulkaisuhankkeen koordinaattorina ja FM Anna-Kaisa Sjölund opinnäytekirjaston suunnittelijana.

Opinelli-projektin ensimmäinen väliraportti (rtf-muodossa) on julkaistu Turun AMK:n Projektori-tietokannassa. Väliarviointia projektipäällikkö odottaa rauhallisin mielin: projekti on sujunut hyvin ja paljon on saatu aikaan. Vaikka aikataulut osin pettivätkin FinELibin Metalib-päivityksen siirryttyä alkuperäisestä huhtikuun loppuun.

Ennen kuin väliraportti saatiin Projektoriin 21.5., pyydettiin Opinelli-projektin ohjausryhmän kokouksessa kommentteja, jotka olivat hyvinkin positiivisia ja kannustavia - niistä saamme taas virtaa suunnitella projektin loppuvuotta. Projektipäällikkö ei voi muuta kuin olla samaa mieltä: Opinelli-projektilaiset ovat saaneet oikeasti aikaan sekä konkreettisia tuloksia että luoneet uusia toimintamalleja, joita toivottavasti jaksetaan soveltaa projektin päätyttyäkin. Yhteistyö kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelman kanssa näyttää tuottavan aivan odottamatonta oppimista, mistä Projektipäällikkö ainakin on todella innoissaan.

Virtaa on käynyt hakemassa tahollaan myös Projektisuunnittelija, joka osallistui Triangeli-päiville Tampereella 23.-24.5. Keskiviikon triangeli-päivän ja torstain FinSMUG-käyttäjäryhmän anti oli ollut kuulemma kiinnostava, joten matkaraporttia odotellessa toivotan lämmintä loppukevättä kaikille!

Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry järjesti Turussa avoimen seminaarin kaikille digitaalisesta julkaisemisesta kiinnostuneille. Yhdistyksen kevätseminaarin kiinnostava ja ajankohtainen aihe oli kerännyt paikalle kirjastoväkeä ja tutkijoita.

Tilaisuudessa esiintyi Turid Hedlund  Svenska Handelshögskolanista. Hän esitteli tieteellisen julkaisemisen nykyisyyttä ja tulevaisuuden haasteita, painopisteenään erityisesti pohjoismainen Open Access.  Esitys pohjautui Open Acces in the Nordic Countries - a State of the Art -raporttiin. Turid Hedlundin kiinnostavassa selvityksessä pohdittiin mm. kannattaako julkaista kansallisilla kielillä sekä tekijänoikeusproblematiikkaa Open Accessin yhteydessä. Tieteenala vaikuttaa hänen mukaansa paljon kansallisilla kielillä julkaisuun - esimerkiksi humanististen tieteiden kannalta julkaisukieli on merkittävä seikka. Arviointijärjestelmät saattavat suosia englanniksi julkaisevia ja lisäksi englanniksi julkaistuilla artikkeleilla tai teoksilla on laajempi, kansainvälinen lukijakunta. Tekijänoikeuskysymykset ovat Open Accessin kannalta erittäin merkittävä tekijä, samoin lisenssisopimuksilla on merkitystä.

Ilkka Mäkinen  Tampereen yliopistosta esitteli "kirjan menestystarinaa". Hänen otsikkonaan oli Kirja objektina ja subjektina: informaatiohistoriallinen ja -futurologinen näkökulma kirjan evoluutioon. Hän pohti otsikkonsa eri käsitteitä ja avasi kirjan historian kautta tulevaisuuden näkymiä. Mikael Agricolan juhlavuonna on hyödyllistä pohtia myös aikoja ennen kirjapainotaitoa sekä niitä seikkoja, jotka muistuttavat toisiaan käsikirjoittamisen ja digitaalisen julkaisemisen ajoissa. Ilkka Mäkinen toi esiin kiinnostavia yhteneväisyyksiä esimerkiksi käsikirjoitusten ja digitaalisten julkaisujen muuttuvuudessa ja "päällekirjoittamisessa". Painettu kirja säilyy samana, mutta esimerkiksi keskiaikaisiin käsikirjoituksiin ja verkkokirjoittamiseen voi tehdä lisäyksiä ja muutoksia. Painettua kirjaa luetaan niin kauan, kunnes tilalle tulee käyttäjän kannalta ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto. Kaunokirjallisuutta luetaan edelleen enemmän painettuna, mutta esimerkiksi tietosanakirjoja elektronisesti. Mutta painettu kirja tullee säilymään joka tapauksessa - ellei muuten, niin nostalgian vuoksi. Tätä voisi verrata esimerkiksi valokuvan ja digitaalisen kuvan suhteeseen; edellämainitussa on jo nostalgia-arvoa.